25.9.2018
Valvomosta soitettiin että piipittää hillittömästi. Minulla oli liikunnanopettajan askel. Pitkän ikkunarivin jokaisesta ikkunasta tuijotti arkkitehti. Koripallot minulta ovat aina karanneet. Valvomossa oli kahvi- ja leivostauko. Ymmärsin: piipitys häiritsi tuokiota. Yhden valvontakameran näytössä näkyi hiirenpesä nurkassa, täynnä elämää. Kuva myös räpytti silmiään. Kahvittelijat vaimenivat, valvontakamerain taka-ajatukset täyttivät valvomon kuin kuhiseva latvusto.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti