Paikalliset joivat oliiviöljyä suoraan pullosta. Otin minäkin, se oli kitkerää kuten kaikki väärentämätön. Käytössäni oli louhitun näköinen työhuone: ikkuna- ja oviaukko, kolme umpiseinää, pieni hylly, vähän lattiaa ja laveri, ajaton valkea koppi. Minustakin tuli mitä pikimmin ajaton, päästelin suustani maailman ääniä ja harjoitin auringon kierron mukaista varjotoimintaa. Alkukantaisen kauhun vallassa juoksin vuoripolkua olemattomia pakoon, meri velloi lahdessa, valloittaja tai muu väki lastasi laivaa, ruukkuja ja puulaatikoita, orjia tai orjamaisesti hiipiviä hahmoja. Lintuja oli harvassa, yksittäinen lokin huuto riitti täyttämään taivaan, kurjan koppini aukkoja ei saanut tukittua.