23.9.2020

Tuuli irrotteli tietoisuuden nippeleitä. Laiva oli kokoonsa nähden kevyt, nainen käänsi sen laiturilta käsin. Takapenkillä istui kolme syyllisen näköistä nuorta poikaa: he eivät olleet ymmärtäneet konsertista mitään.

Syksy läimi poskia kuin nahkainen vaahteranlehti. Hän osoitti sammunutta nuotiota sen näköisenä että hänen valitusvirtensä olisi voinut puhjeta sen tuhkasta. Tässä järjestyksessä asiat minulle esiteltiin.

Ei kommentteja: