12.11.2020

Juonhan minä teetäkin jos vain löydän kuppini. Minulla on pieni puunuija jolla kalautan pöytää jos kuppia ei löydy. Sitten seison kädet roikkuen pöydän vieressä, nuija putoaa maahan, vihollisjoukko marssii huoneen poikki, yö tulee ja kentillä käy tuuli, kova musta puu on kiinni kukkulassa.

Ei kommentteja: