Tässä nyt odottelen syksyä, enkä lainkaan eristyksissä. Karanteeni oli kuiva, ns. abstrakti karanteeni; kuin illuusio, joka kuitenkin saa ihmisen sekaisin ja jota voi kosketella käsin kuin suurta kaunista lasipulloa. Olen myös yllättävän terve. Nähdäkseni sekin johtuu kuivuudesta: homeinen lakoheinä on poissa, ratiseva sarka tilalla. Näen jo raitiovaunujen syöksyvän pakkaseen. Onko ihmeitä luvassa?