Pöydällä oli musta huopahattu. "Mikäli taiteen alkuperä on tuon hatun pohjalla" hän sanoi ja veti hatun päähänsä, "se imeytyy aivoihini." Hän hieraisi polveaan tai jotain muuta ja lisäsi: "Ja aloittaa hitaan vaelluksensa kohti talamusta" hän sanoi ja riuhtaisi hatun kauhuissaan päästään ja asetti sen sävyisästi takaisin päähänsä, "nyt minä ikään kuin kokeeksi luovun itsestäni" hän sanoi ja hymyili teennäisen omahyväisesti, mutta sitten hattu alkoi savuttaa.