Olen aikeissa puhutella Artemista, metsissä juoksentelijaa. Hänen palvojansa pilli on soinut liian lujaa täällä. Minä en ole varsinainen palvoja, mutta toisinaan torjun unettomuutta toteamalla hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa että kohta minä menen hänen luokseen. Aika tympääntyneeltä hän vaikutti kun antoi minun kauan sitten juosta jonkin matkaa mukanaan. Mutta että hänet nyt voisi taivuttaa tuommoinen pilli. Tulin miettineeksi, että ehkä hän ei ole oikein jalostunut musiikin alalla ja teeskentelee ymmärtävänsä tuota pillinsoittoa vaikka siinä ei ole mitään ymmärrettävää, aika ponnetonta luritusta. Olisi eriskummallisen hölmöä jos Artemis nyt retkahtaisi siihen. Voisin mennä pilliinpuhkujan eteen, pidellä korviani ja kertoa jumalattarelle, etten saa unta muuten kuin ajattelemalla viimeiseksi häntä. Retkahtamisista viis, kunhan ei taivasvarjele tuohon pilliin.