Yleinen maku saa ajattelemaan kaikkialle levinnyttä ihmissylkeä. Sylki on hyvä ja raikas kun se on omaa ja pysyy suussa, ja päälle vielä usko että muutkin kokevat samoin. Kas näin on saatu yhteen pöytään Englannista yksi herra ja toinen herra saksalainen. Elämme hassunkurista peruukkiaikaa. Toki joku ymmärtää historiaa paremmin ja voi tässä hymähtää. Jakaantuminen jatkuu. Kuka järjesti tämän riitaisan kokouksen? Ajettakoon hänet yöhön, jossa hän saa liikuttuneena, tavallaan piestynä, tervehtiä armasta syyssadettaan. Englantilaiselta hän on ottanut öljykangastakin, saksalaiselta pari luontoon liittyvää ideaa, joita hän nyt pyörittelee sydän täynnä ambivalenssia, sadetta maistellen, sadetta ja kyyneliä, herkullisia kyyneliä.